|
Pietaria
pidetään Venäjän homomyönteisimpänä
kaupunkina. Kaupungin avoimuus esimerkiksi elämäntavan
ja uskonnon suhteen on kuitenkin vielä kaukana siitä,
mitä se meillä ja monissa muissa länsimaissa
on.
Aina ei ole ollut näin: Pietarin historia on täynnä
Sodoman syntiin vajonneita. Vuonna 2001 ilmestyi Konstantin
Rotikovin kokoama kirja Toinen Pietari. Kirjassa
käydään yksityiskohtaisesti läpi Pietarin
homoseksuaalinen historia. Opuksen sivuilla mainitaan yllättävän
useat Venäjän historian merkkihenkilöt.
Yksi tunnetuimmista on Pietari Suuri, jonka suhde
Pietarin ensimmäiseen kuvernööriin Aleksanteri
Menshikoviin oli pitkä ja myrskyinen. Kuuluisia
'vaaleansinisiä', niin kuin Venäjällä
homoseksuaaleja kutsutaan, on myös säveltäjä
Pjotr Tshaikovski.
1900-luvun alussa elänyt
Feliks Jusupov oli Venäjän valtakunnan
rikkain mies, joka rakasti otattaa itsestään valokuvia
naiseksi pukeutuneena. Jusupov-suvun palatsissa tapettiin
viimeiseen keisariperheeseen paljon vaikuttanut Rasputin.
Homoseksuaalisuus ei ollut laissa kiellettyä keisarivallan
aikana, mutta vallankumouksen myötä tilanne muuttui.
Valtaan päässeet bolshevikit määrittelivät
niin uskonnon oopiumiksi kuin homoseksuaalisuuden porvarilliseksi
vääristymäksi, jotka molemmat todellisen
kommunismin koittaessa olisivat kokonaan hävinneet
Neuvosto-Venäjältä. Tavoitetta vauhdittaakseen
duuma päätti 1920-luvulla tehdä homoseksuaalisuuden
vankeudella rangaistavaksi teoksi. Sen jälkeen homous
oli rikos aina vuoteen 1992 asti, koko Neuvostokauden.
Nyky-Venäjällä avointa homoseksuaalisuutta
ei juurikaan esiinny. Pienemmissä kaupungeissa suhtautuminen
on kaukana hyväksyvästä, mutta Moskovassa
ja Pietarissa asenteet modernisoituvat koko ajan.
Nelikymppinen pietarilainen Ivan kertoo olleensa
1980-luvulla vankilassa homoseksuaalisuutensa vuoksi. Hänen
rikokseksi luokiteltu taipumuksensa pukeutua naisten vaatteisiin
ja seksin harrastaminen oman sukupuolensa edustajien kanssa
johtivat hänen tuomitsemiseensa. Ivan ei mielellään
puhu vankilassa viettämästään ajasta.
Hän vain toteaa sen olleen vaikeaa. Nykyiseen tilanteeseen
Ivan on tyytyväinen: enää hänen seksuaalisuutensa
ei ole rikos.
Juuri 20 vuotta täyttänyt Daniel nauraa
kysymykselle, onko hän kertonut homoseksuaalisuudestaan
vanhemmilleen: "En tietenkään!" Hänen
mielestään asenteiden välinen muuri Neuvostoliiton
jälkeisen ja Neuvostoliiton aikana eläneen sukupolven
välillä on suuri - on turhaa edes yrittää
muuttaa Neuvostoaikaisten mielipiteitä.
Käytännössä homoseksuaalisuus on eristetty
omiin baareihinsa ja klubeihinsa. Venäjällä
jokaisessa pienemmässäkin kaupungissa on puisto,
jossa homot viettävät aikaa. Pietarissa suosittu
on Nevskin valtakadun varrella oleva Katariinan puisto,
jonka keskellä on Katariina Suuren patsas ja toisella
laidalla historiallinen Aleksanterin teatteri. Siellä
saivat kantaesityksensä muun muassa Anton Tshehovin
Lokki (1901) ja Nikolai Gogolin Reviisori
(1836).
Bilepaikoista suosituin on nelikerroksinen Greshniki (Gribojedov-kanavan
rantakatu 28/1, www.greshniki.gay.ru).
Ensimmäisessä kerroksessa on tiski, jolla jaetaan
lista, johon baarimikot merkitsevät kaikki ostetut
juomat. Itse maksu tapahtuu vasta ulos lähdettäessä.
Jos listan hävittää, joutuu maksamaan 3000
ruplan (n.85 euron) sakon. Toisessa kerroksessa on baari
ja tanssilattia, jonka korokkeilla voi nähdä vähäpukeisia
miestanssijoita. Kolmoskerroksesta löytyy chill out.
Rauhallisessa ylimmässä kerroksessa on internet-yhteys,
lehtiä ja baari - sekä dark room. Sisäänpääsymaksu
on miehille 40-100 ruplaa (n. 1-2,50 euroa) ja naisille
200-350 ruplaa (n. 5,50-10 euroa).
Keskustassa on myös pikkuruinen Mono (Kolomenskaja
ulitsa 4). Monosta löytyy Pietarin ehkä pienin
tanssilattia. Baari on sekä homojen että lesbojen
suosiossa. Sisäänpääsyhinnat vaihtelevat
sen mukaan, onko miesten vai naisten ilta. Narikan hintahaitari
on melkoinen: 30-200 ruplaa (n.80 senttiä-5,50 euroa).
Pietarin suosituin lesbopaikka on tilava Triel (5. Sovjetskaja
45). Miehet päästetään sisään
vain torstaisin ja perjantaisin. Sisäänpääsyhinnat
ovat miehille 150 ruplaa (n. 4 euroa) ja naisille 90 ruplaa
(n.2,50 euroa).
Muista paikoista mainitsemisen arvoisia ovat Kabare (Ulitsa
Dekabristov 34), Pietarin ensimmäisen homobaarin Majakan
omistajien uusi aluevalloitus. Kälyisen ja dekadentin
puljun baaritiskiä luotsaa perus-faghag (homomiesten
seurassa viihtyvä heteronainen), ja hinnat ovat uskomattoman
halvat. Kabare sijaitsee vanhassa Neuvostoliiton aikaisessa
kulttuuritalossa. Sisään käydään
kolmosrapun kautta, nimikylttiä ei ole. Sisäänpääsymaksu
vaihtelee 50 ja 100 ruplan (n.1,50-2,50 euroa) välillä.
Lisää tietoja Pietarin ja koko Venäjän
homoskenestä löytyy osoitteesta www.gay.ru.
Sivuilla on linkit kaikkien Venäjän kaupunkien
omille nettisivustoille viimeisimpine tapahtumavinkkeineen
ja baariuutisineen.
Kirjoittanut: Antti Kauppinen
|