Mainospalkki
Pietari 300 vuotta

Pietaria pidetään Venäjän homomyönteisimpänä kaupunkina. Kaupungin avoimuus esimerkiksi elämäntavan ja uskonnon suhteen on kuitenkin vielä kaukana siitä, mitä se meillä ja monissa muissa länsimaissa on.

Aina ei ole ollut näin: Pietarin historia on täynnä Sodoman syntiin vajonneita. Vuonna 2001 ilmestyi Konstantin Rotikovin kokoama kirja Toinen Pietari. Kirjassa käydään yksityiskohtaisesti läpi Pietarin homoseksuaalinen historia. Opuksen sivuilla mainitaan yllättävän useat Venäjän historian merkkihenkilöt.

Yksi tunnetuimmista on Pietari Suuri, jonka suhde Pietarin ensimmäiseen kuvernööriin Aleksanteri Menshikoviin oli pitkä ja myrskyinen. Kuuluisia 'vaaleansinisiä', niin kuin Venäjällä homoseksuaaleja kutsutaan, on myös säveltäjä Pjotr Tshaikovski.

1900-luvun alussa elänyt Feliks Jusupov oli Venäjän valtakunnan rikkain mies, joka rakasti otattaa itsestään valokuvia naiseksi pukeutuneena. Jusupov-suvun palatsissa tapettiin viimeiseen keisariperheeseen paljon vaikuttanut Rasputin.

Homoseksuaalisuus ei ollut laissa kiellettyä keisarivallan aikana, mutta vallankumouksen myötä tilanne muuttui. Valtaan päässeet bolshevikit määrittelivät niin uskonnon oopiumiksi kuin homoseksuaalisuuden porvarilliseksi vääristymäksi, jotka molemmat todellisen kommunismin koittaessa olisivat kokonaan hävinneet Neuvosto-Venäjältä. Tavoitetta vauhdittaakseen duuma päätti 1920-luvulla tehdä homoseksuaalisuuden vankeudella rangaistavaksi teoksi. Sen jälkeen homous oli rikos aina vuoteen 1992 asti, koko Neuvostokauden.

Nyky-Venäjällä avointa homoseksuaalisuutta ei juurikaan esiinny. Pienemmissä kaupungeissa suhtautuminen on kaukana hyväksyvästä, mutta Moskovassa ja Pietarissa asenteet modernisoituvat koko ajan.

Nelikymppinen pietarilainen Ivan kertoo olleensa 1980-luvulla vankilassa homoseksuaalisuutensa vuoksi. Hänen rikokseksi luokiteltu taipumuksensa pukeutua naisten vaatteisiin ja seksin harrastaminen oman sukupuolensa edustajien kanssa johtivat hänen tuomitsemiseensa. Ivan ei mielellään puhu vankilassa viettämästään ajasta. Hän vain toteaa sen olleen vaikeaa. Nykyiseen tilanteeseen Ivan on tyytyväinen: enää hänen seksuaalisuutensa ei ole rikos.

Juuri 20 vuotta täyttänyt Daniel nauraa kysymykselle, onko hän kertonut homoseksuaalisuudestaan vanhemmilleen: "En tietenkään!" Hänen mielestään asenteiden välinen muuri Neuvostoliiton jälkeisen ja Neuvostoliiton aikana eläneen sukupolven välillä on suuri - on turhaa edes yrittää muuttaa Neuvostoaikaisten mielipiteitä.


Käytännössä homoseksuaalisuus on eristetty omiin baareihinsa ja klubeihinsa. Venäjällä jokaisessa pienemmässäkin kaupungissa on puisto, jossa homot viettävät aikaa. Pietarissa suosittu on Nevskin valtakadun varrella oleva Katariinan puisto, jonka keskellä on Katariina Suuren patsas ja toisella laidalla historiallinen Aleksanterin teatteri. Siellä saivat kantaesityksensä muun muassa Anton Tshehovin Lokki (1901) ja Nikolai Gogolin Reviisori (1836).

Bilepaikoista suosituin on nelikerroksinen Greshniki (Gribojedov-kanavan rantakatu 28/1, www.greshniki.gay.ru). Ensimmäisessä kerroksessa on tiski, jolla jaetaan lista, johon baarimikot merkitsevät kaikki ostetut juomat. Itse maksu tapahtuu vasta ulos lähdettäessä. Jos listan hävittää, joutuu maksamaan 3000 ruplan (n.85 euron) sakon. Toisessa kerroksessa on baari ja tanssilattia, jonka korokkeilla voi nähdä vähäpukeisia miestanssijoita. Kolmoskerroksesta löytyy chill out. Rauhallisessa ylimmässä kerroksessa on internet-yhteys, lehtiä ja baari - sekä dark room. Sisäänpääsymaksu on miehille 40-100 ruplaa (n. 1-2,50 euroa) ja naisille 200-350 ruplaa (n. 5,50-10 euroa).

Keskustassa on myös pikkuruinen Mono (Kolomenskaja ulitsa 4). Monosta löytyy Pietarin ehkä pienin tanssilattia. Baari on sekä homojen että lesbojen suosiossa. Sisäänpääsyhinnat vaihtelevat sen mukaan, onko miesten vai naisten ilta. Narikan hintahaitari on melkoinen: 30-200 ruplaa (n.80 senttiä-5,50 euroa).

Pietarin suosituin lesbopaikka on tilava Triel (5. Sovjetskaja 45). Miehet päästetään sisään vain torstaisin ja perjantaisin. Sisäänpääsyhinnat ovat miehille 150 ruplaa (n. 4 euroa) ja naisille 90 ruplaa (n.2,50 euroa).

Muista paikoista mainitsemisen arvoisia ovat Kabare (Ulitsa Dekabristov 34), Pietarin ensimmäisen homobaarin Majakan omistajien uusi aluevalloitus. Kälyisen ja dekadentin puljun baaritiskiä luotsaa perus-faghag (homomiesten seurassa viihtyvä heteronainen), ja hinnat ovat uskomattoman halvat. Kabare sijaitsee vanhassa Neuvostoliiton aikaisessa kulttuuritalossa. Sisään käydään kolmosrapun kautta, nimikylttiä ei ole. Sisäänpääsymaksu vaihtelee 50 ja 100 ruplan (n.1,50-2,50 euroa) välillä.

Lisää tietoja Pietarin ja koko Venäjän homoskenestä löytyy osoitteesta www.gay.ru. Sivuilla on linkit kaikkien Venäjän kaupunkien omille nettisivustoille viimeisimpine tapahtumavinkkeineen ja baariuutisineen.

 

Kirjoittanut: Antti Kauppinen