| London Calling! |
Lontoota ei suotta ole sanottu Euroopan homopääkaupungiksi. Sateenkaarikansa viihtyy 16 miljoonan asukkaan suurkaupungissa, joka on omituinen yhdistelmä kaiken sallivaa suvaitsevaisuutta, valtavaa kulttuurien kirjoa ja perinteitä kunnioittavaa englantilaista elämäntapaa. Viiteen päivään Lontoossa mahtui kymmeniä käveltyjä kilometrejä, useita laseja viiniä, taide-elämyksiä ja oivia homobaareja. Lontoota ei suotta ole sanottu Euroopan homopääkaupungiksi. Sateenkaarikansa viihtyy 16 miljoonan asukkaan suurkaupungissa, joka on omituinen yhdistelmä kaiken sallivaa suvaitsevaisuutta, valtavaa kulttuurien kirjoa ja perinteitä kunnioittavaa englantilaista elämäntapaa. Viiteen päivään Lontoossa mahtui kymmeniä käveltyjä kilometrejä, useita laseja viiniä, taide-elämyksiä ja oivia homobaareja.
Matkaoppaana toimi Tampereelta kotoisin oleva Tommi Lampinen, joka on asunut Lontoossa neljä vuotta. Hän lähti Britanniaan seikkailuhengellä ja oli pitkään sitä mieltä, että Elton Johnin kotitanner on vain väliasema matkalla kohti Saksaa, missä hän oli aikaisemmin asunut. Toisin kuitenkin kävi. Lampinen työskentelee nykyään englantilaisen lentoyhtiön palveluksessa stuerttina, viihtyy työssään ja Lontoossa, ja haaveilee uuden asunnon ostamisesta avomiehensä Martinin kanssa. - Lontoo on pelottavan järkyttävän abslolutely fabulous. Siitä tykkää tai sitten ei, sanoo Tommi istuessaan punaviinilasin kanssa koillislontoolaisen kotinsa olohuoneessa. - Kiehtovinta lontoolaisessa homokulttuurissa on värikkyys, vapautuneisuus ja monipuolisuus. Ensimmäinen asia, mitä Lontooseen saapuvan turistin kannattaa tehdä, on kävellä Sohossa sijaitsevalle homokadulle Old Compton Streetille ja napata mukaansa pino ilmaisjakelulehtiä lähimmän baarin eteisestä. Lontoossa ilmestyy useita gay-lehtiä, joissa esitellään klubeja, kerrotaan tulevista tapahtumista, listataan kuumia puheenaiheita ja kulttuurielämän uutisia. Boyz ja QX International keskittyvät klubikulttuuriin, Bent homokulttuuriin ylipäätään, sanomalehtimäinen Pink Paper kirjoittaa uutisia ja politiikkaa ja G3 keskittyy urbaaneja bi- ja lesbonaisia kiinnostaviin aiheisiin. Tapahtumatarjonta kaupungissa on niin valtava, että lehdistä ja niiden julkaisemista menokalentereista on todellista hyötyä, kun suunnittelee esimerkiksi pitkän viikonlopun ohjelmaa. - Lontoon homomaailman sydän on Soho ja Old Compton Street. Kadun varrella ja sen lähikortteleissa on suurin osa Lontoon homoravintoloista, -pubeista ja -kaupoista. Klubit sen sijaan on ripoteltu ympäri kaupunkia, Tommi kertoo. Old Compton Streetillä ei tapaa sellaista sateenkaarilippujen tulvaa kuin San Franciscossa, vaan tunnelma on brittiläisittäin hillitympi. Kirjakaupassa näyttävästi esillä olevat homoeroottiset taidekirjat ja postikortit ja lahjatavaraliikkeen kumiankkavalikoima kertovat, missä ollaan. Loppukesällä, pian massiivisen London Pride -tapahtuman jälkeen Sohon korttelit viettävät omaa juhlaansa. - Soho Pride on aivan ehdoton! Se on pienempi ja kotoisampi tapahtuma kuin ympäri kaupunkia levittäytyvä London Pride. Ihmiset istuvat Old Compton Streetin varrella, juhlivat ja laulavat. Mukana on yllätysesiintyjiä ja katutaiteilijoita. Tunnelma on mahtava, itse useamman kerran Soho Prideen osallistunut Tommi kertoo.
Suomesta tulevan turistin voi ensi alkuun olla hankalaa hahmottaa miljoonakaupunki Lontoon valtavaa tarjontaa. Homoille, lesboille ja bi-seksuaaleille on klubien ja pubien lisäksi ruokaravintoloita, hotelleja, kuntosaleja ja kauppoja. Homo- ja lesboelokuviin keskittyvä elokuvateatteri avattaneen lähiaikoina. Britanniassa tuli vuosi sitten voimaan laki parisuhteen virallistamisesta, ja sen jälkeen etenkin bi- ja lesbonaisille suunnatut lehdet ovat pursunneet gay-henkisten hääpukuliikkeiden, valokuvaamojen, juhlajärjestäjien ja matkatoimistojen mainoksia. Lontoon gay-maailman omintakeinen piirre on, että saman sateenkaarilipun alla kulkevat ryhmät ovat kaikki jakautuneet omiin kantapaikkoihinsa. - Isot ja karvaiset nallet, nahan ja kumin ystävät, parikymppiset indiepopparit, punkin kuuntelijat, etniset ryhmät" Jokaiselle löytyy oma klubinsa, pubinsa ja baarinsa. Toisaalta ilmapiiri on hyvin suvaitsevainen ja vierailijat ovat tervetulleita melkein mihin tahansa klubiin. Vastaavaan jaotteluun ja valtavaan monipuolisuuteen en ole törmännyt muualla maailmassa, työkseen matkustava Tommi kertoo. Esimerkkeinä yllättävän erilaisista, mutta suosituista tapahtumista voi mainita nalleille ja heidän kumppaneilleen tarkoitetut rivitanssikurssit, homojen ja lesbojen paritanssi-illan tai turkkilais- ja kreikkalaistaustaisten homojen suosimat bileet, joissa soi pääasiassa arabialainen musiikki, mutta loppuillasta napatanssijat väistyvät zorbaksen tieltä. Thamesin eteläpuolella sijaitsevalla Crash-klubilla järjestetään Fitboyz-iltoja, jonne ovat tervetulleita vain miehet, joiden sixpack erottuu ja hauis näkyy. Ovipolitiikka on tiukka, kaljamahalla ei ole asiaa sisään. - Voisin kuvitella, että nuorelle itseään ja omia mieltymyksiään vasta etsivälle homolle tai lesbolle Lontoo on mahtava paikka. Täällä voi kokeilla kaikkea ja tuttavapiiri kasvaa nopeasti, Tommi naurahtaa.
Klubbailu kuuluu olennaisena osana Lontoon bile- ja homomaailmaan. Klubeja on eri puolilla kaupunkia, niissä soittavat maailman parhaat dj:t ja teemailtoja järjestään viikoittain. Lontoo ei nuku arkisin, vaan juhlijalle riittää useita menopaikkoja myös maanantaista torstaihin. - Klubit ovat usein auki aamu seitsemään, mutta baari suljetaan monissa paikoissa jo puolen yön jälkeen, Lampinen sanoo. Olipa asiasta mitä mieltä hyvänsä, Lontoolaiseen klubikulttuuriin kuuluvat huumausaineet. Alkoholinmyynti lopetetaan klubeilla aikaisin turvallisuussyistä, koska monet bailaajista ovat nauttineet omia piristeitään illan aikana. Lampinen huomauttaa, että matkailijan on syytä varautua myös siihen, että turvatoimet klubien ovilla ovat tiukat. Ovimiehet tarkastavat tulijoiden laukut huolellisesti ennen sisäänpääsyä. Tommi ei itse käy klubeilla aktiivisesti, vaan sanoo suoraan pitävänsä hardcore klubbailijoiden arkea aika pinnallisena ja huumehöyryisenä elämäntapana, jossa ihmiset "vetävät e-pilleriä ja haluavat naida puolen Lontoon kanssa". Moraalista sormenheristelyä Lampinen ei kuitenkaan harrasta. Klubikansan joukkoon mahtuu paljon myös ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat silloin tällöin viettää hauskan illan ulkona ja juhlia aamuun asti. Lontoon klubimaailma tarjoaa siihen ohittamattoman mahdollisuuden kaupungissa vierailevalle turistille. - Pitkän viikonlopun aikana ehtii tietysti tehdä jo aika paljon, mutta jos vain mahdollista, suosittelen pidempää visiittiä. Lontoossa on niin paljon nähtävää ja koettavaa. Olen itse sitä mieltä, että museoihin ei kannata tuhlata liikaa aikaa, historia ei siitä muuksi muutu. Turistin kannattaa sen sijaan kierrellä Sohossa, tutustua Old Compton Streetiin ja käydä homokohteissa, Tommi sanoo. - Musikaaleja kannatta ehdottomasti käydä katsomassa, vaikka parasta musiikkia Lontoossa kuulee kyllä meidän kylpyhuoneessa, aikoinaan kuorossakin laulanut Tommi virnistää. |